Tiistaina 21.1.2025 Koillismaan Vihreiden järjestämällä avoimella yleisöluennolla kuultiin huippuluokan tiivisrakenneasiantuntijaa Peter W. Brandtia. Brandt on poliittisesti sitoutumaton, nyt jo eläkoitynyt diplomi-insinööri ja yrittäjä, joka on tehnyt pitkän uran kaivannaisalalla.
Suomessa on erinomainen säätely ja ohjeet talousjätealueille. Kaatopaikat Suomessa rakennetaan nykyisin hyvin. Brandtin mukaan kaivosalan keskeinen ongelma on, että vastaavat ohjeet puuttuvat kaivosten kaivannaisjätealueille.
-Ohjeiden laatimista on ajettu jo jonkin aikaa, ja niiden piti valmistua jo vuonna 2020. Ne eivät kuitenkaan ole valmistuneet, ja suotavia eli vuotavia jätealueita rakennetaan koko ajan, Brandt sanoo.
Kaivokset ovat saamassa kriittisten mineraalien EU-asetuksen (CRMA) mukaisesti ohituskaistan luvitukselleen. Se tarkoittaa, että erinomaisten vesien tilaa voidaan nyt heikentää, jotta kaivostoiminnan luvitukselle mahdollistettaisiin lainvoima.
– Eihän tässä ole mitään järkeä, varsinkaan kun kaivosyhtiöt eivät tällä hetkellä edes käytä parasta mahdollista rakennustekniikkaa vuotamisen estämiseksi! Brandt puuskahtaa.
Brandtin mukaan kaivosten perustamisen helpottamista perustellaan sillä, että teollisuus tuo pohjoiseen elinvoimaa ja Eurooppa saa samalla akkumineraaleja. Lisäksi riippuvuus Kiinasta ja Venäjästä vähenee tai poistuu.
– Nopeasti ajateltuna kaikki on hienosti. Mutta valitettavasti näin ei ole, vaan kaikki tämä tehdään luonnon ja ympäristön kustannuksella, Brandt sanoo.
Kaivosten jätealueet rakennetaan ja suunnitellaan raskasmetalleja ympäristöön vuotaviksi. Tämä on suoraan Suomen luonnonsuojelulain kaivannaisjäteasetuksen vastaista, Brandt sanoo.
Hänen mukaansa kaivosyhtiöt haluavat välttää aitojen jätevedenpuhdistamojen rakentamisen kustannussyistä.
– Kaivosten prosessivesille rakennetaan kymmeniä kilometrejä pitkiä purkuputkia, joilla haitalliset aineet laimennetaan isompaan virtaamaan. Sen sijaan, pitäisi vaatia vesien puhdistamista ennen niiden luontoon päästämistä.
Kaivostoimintaa kritisoidaan ja vastustetaan sen aiheuttaman laajan ja pitkäkestoisen ympäristövaikutuksen vuoksi.
Suomessa on jo noin 30 ympäristöään pilaavaa pientä lopetettua kaivosta. Niiden ympäristövaikutuksia on selvitetty Ympäristöministeriön Kajak-hankkeessa ja niiden vaikutuksia on yritetty pienentää, Brandt kertoo.
Miksi me emme vaadi kaivoksille suljettua kiertoa, kun se on teknisesti täysin mahdollista? Olemmeko valmiita jättämään seuraaville sukupolville tällaisen perinnön ”vihreästä siirtymästä”?
Uudet kaivokset Suomessa ovat jättimäisiä ja vaarallista jätettä tulee valtavia määriä. Se johtuu osittain Suomen malmioiden köyhyydestä. Vaarallisesta jätteestä Suomessa jopa 95 prosenttia tulee kaivoksilta ja kaikista jätteistä 75 prosenttia, Brandt sanoo.
– Miksi me emme vaadi kaivoksille suljettua kiertoa, kun se on teknisesti täysin mahdollista? Olemmeko valmiita jättämään seuraaville sukupolville tällaisen perinnön ”vihreästä siirtymästä”?
Koillismaan Vihreiden puheenjohtajan, Mika Flöjtin mukaan tällä hetkellä kaivosten seurauksia vesistöjen tilaan valvoo tällä hetkellä kansalaisyhteiskunta, eli käytännössä läheiseutujen asukkaat. Tilanne ajautui tähän pisteeseen, silloin kun valtiollinen alueellinen ympäristövalvonta yhdistettiin elinkeino- ja liikennevalvontaan. Uusissa ELY-keskuksissa ympäristöasiat ovat alisteisia elinkeinoon ja liikenteeseen liittyville kysymyksille. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa toiminnot ulkoistettiin ja vesistöjen tilaa seuraavat kaivosyhtioiden konsultit, joilla tietenkin on taloudellinen intressi kohti kaivosyhtiöitä, mutta joita sitoo myös tiukka vaitiolovelvollisuus.
Käytännössä kaivosyhtiöt siis pitkälti määrittelevät, mitä kaikkea viranomaisille raportoidaan ja miten asiat esitetään. Näissä tilanteissa nähdään valitettavan paljon epärehellistä toimintaa kaivosyhtiön eduksi ympäristön kustannuskella.