Anita Saarela-Myllylän blogiteksti Anitan ajatuksia blogista.

Oppiminen on elämän pituinen matka – koulutusta kaikille ikäluokille

Koulutus on avainasemassa alueen pitovoiman lisäämisessä ja osaamisen päivittämisessä omalla kotiseudulla. Koulutusmahdollisuudet luovat myös vetovoimaa, jolloin alue nähdään vireänä ja houkuttelevana. Meidän on varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, riippumatta iästä tai elämäntilanteesta. 

Tässä kirjoituksessa keskityn ammatilliseen koulutukseen. Korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö on toki yhtälailla tärkeää. Ja siitä on Kuusamossa hyviä kokemuksia esim. insinööri ja sairaanhoitaja opintojen järjestämisessä.

Paikalliset oppilaitokset

Meillä on Kuusamossa kaksi ammatillista oppilaitosta KSAK Oy ja Kainuun ammattiopisto. Meillä on myös vireä Kuusamo-opisto, joka pitää sisällään myös Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston toimintaa. KSAK Oy, Kuusamo-opisto ja muutama yksityinen koulutusta järjestävä taho kehittävät Luontoakatemiaa. Luontoakatemia on luontoon ja luonnossa tapahtuviin toimintoihin liittyviä koulutuspalveluita järjestävien toimijoiden verkosto. Lisäksi Kuusamo Kampusta kehitetään. Koulutusten kehittämistyö on siis vallan aktiivista. 

Työllisyyspalvelut ovat nyt osa kuntien peruspalveluja.

Kuusamossa toimii Kainuu-Koillismaa työllisyysalue. Työllisyys- ja kotoutumispalvelujen siirtyessä kuntien vastuulle ammatillisella koulutuksella on yhä keskeisempi merkitys kuntien elinvoiman ja talouden näkökulmasta. Ammatillisella koulutuksella on iso rooli aikuisten osaamisen ylläpitämisessä ja osaavien työntekijöiden saamisessa alueelle. Koillismaan alueen työvoimatarve kohdistuu suurelta osin ammatillisen koulutuksen omaaviin henkilöihin. Tämä tuli esille myös viime vuonna Kuusamon työnantajille tehdyssä kyselyssä.

Kuntaliitto, ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt kirjoittivat yhteisen kannanoton 19.2. opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle. https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2025/ammatillinen-koulutus-turvaa-kasvun-lisaleikkauksia-ei-tarvita

Kannanotossa oltiin huolissaan siitä, että ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut suuret rahoituksen leikkaukset. Lisäksi työelämässä on pulaa ammattiosaajista ja tämä vaarantaa talouskasvua.

Kannanotto on niin ajankohtainen ja osuva, laitan tähän suoraa lainausta siitä. Lainattu teksti on kirjoitettu kursivoinnilla.  

“Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.

Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20-29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.  

Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle. 

Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.”

Ammatillisessa koulutuksessa jopa 2/3 opiskelijoista on aikuisia. 

On alanvaihtajia, työelämässä olevia aikuisia, jotka täydentävät osaamistaan vastaamaan entistä paremmin työnantajan osaamisvaatimuksia, ja on myös lyhyemmän tai pidemmän aikaa työelämän ulkopuolella olleita henkilöitä. Aikuisten tulee kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Miten tämä jatkuva oppiminen tapahtuu, kun ammatillisen koulutuksen säästöt kohdistuvat juuri tähän. 

Ammatillisten tutkintojen kehittämisen työryhmä (Tutke4) on tunnistanut, että ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli ei kannusta riittävästi koulutustarjonnan suuntaamista tutkinnon osien sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen perustutkintojen sijaan.

Tutkinnon osien rahoitusta tulisi kasvattaa, jotta elinkeinoelämän tarpeet huomioitaisiin koulutuksissa entistä paremmin.

Kirjoitan tähän muutaman huomioitavan asian, joka liittyy aikuisten ammatilliseen koulutukseen.

1. Oppilaitokset saavat vähemmän rahoitusta ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksiin verrattuna perustutkintokoulutuksen järjestämiseen. Kuitenkin juuri nämä tutkinnot ovat sopivia aikuisille, joilla on vaikea työllistyä tai, joilla ei ole työkykyä/osaamista nykyiseen ammattiinsa. On ihan ymmärrettävää, että perustutkintoihin on enemmän rahoitusta, mutta miten varmistetaan oppilaitosten mahdollisuudet järjestää myös lyhyempiä, ammatillista osaamista lisääviä ja täydentäviä ammattitutkintoja ja niiden osia?  Juuri näillä saadaan tarvittava lisäosaaminen, jotta työelämä saa osaavaa työvoimaa. Aikuiset tarvitsevat myös mahdollisuutta vaihtaa ammattia ja näin jaksaa koko työura erilaisissa työtehtävissä.

2. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin kesällä 2024. Tämän tuen turvin moni aikuinen pystyi opiskelemaan uuden ammatin ja pätevyyden ammattiin. Vuonna 2022 yksistään sotealalla 10 000 henkilöä hyödynsi aikuiskoulutustukea. Tilastojen mukaan suurin osa heistä eli 64 prosenttia sote-alan opintoja tekevistä kouluttautui tuen turvin toiselta ammattialalta työvoimapulasta kärsivälle sote-alalle. Toisena esimerkkinä on lastenhoitajat, jotka kouluttautuivat varhaiskasvatuksen opettajiksi. Kunta- ja hyvinvointialue työnantajat kertovat nettisivuillaan myös, että työelämä muuttuu jatkuvasti, joka edellyttää jatkuvan oppimisen tukemista koko työuran ajan. Aikuiskulutustuki on ollut toimiva malli työelämän tarpeisiin, erityisesti julkisen sektorin osaajapula-aloilla.

3. Nykyisessä järjestelmässä ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisaika kuluu myös työttömän opintojen aikana. Päivärahan maksatus päättyy enimmäisajan täyttyessä, vaikka opintoja olisi vielä jäljellä. Jos enimmäisaika täyttyy ennen kuin omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus on päättynyt, maksetaan työttömälle työmarkkinatukea opintojen lopun ajalta.

4. Kunnat maksavat päivärahoista suuremman osuuden kuin ennen. Kun työllisyyden hoito siirtyi kunnille, kasvoi työttömistä kunnille aiheutuvat ”sakkomaksut”. Nyt kunta joutuu korvaamaan työttömyysetuuksia Kelalle jo sadan päivän työttömyyden jälkeen. 

Kaikki tämä kannustaa järjestämään lyhyitä täsmäkoulutuksia. Lyhyet täsmäkoulutukset toimivat joihinkin osaamisen lisäämisen tarpeisiin. Edelleen kuitenkin tarvitaan työttömille tarjottavia tutkinnon osa ja koko tutkintokoulutuksia, jotta voi vaihtaa ammattia. 

Ammatillisessa koulutuksessa on paljon potentiaalia alueellisena elinkeinoelämän kehittäjänä.

Nyt tarvitaan laajaa yhteistyötä ja uusia toimintatapoja työnantajien, koulutuksenjärjestäjien ja työllisyysalueen kanssa.  Ammatillisen koulutuksen edustajien tulee olla mukana myös alueen strategisessa kehittämisessä.

Kirjoittajalla tulee elokuussa täyteen 20 vuotta aikuiskouluttajana. Työ on antoisaa. ☺️

Anita Saarela-Myllylä