”Minun Kuusamoni on välittävä, monimuotoinen, perheystävällinen ja keskusteleva.”

Olen 53-vuotias, äiti, mummi ja puoliso, joka työskentelee seurakunnassa lastenohjaajana. Asun maalla, ihanassa kotikylässäni Käsmässä ”keskellä metsää”. Nautin hiljaisuudesta ja rauhasta, tykkään tehdä pitkiä kävelylenkkejä luonnon rauhassa. Toisaalta rakastan kunnon treeniä kuntosalilla, jonne täytyy päästä säännöllisesti. Kirpparit ja kierrätys ovat lähellä sydäntä, uusien tavaroiden ostaminen ei ole korkealla prioriteettilistalla, vaan mieluummin hyödynnän käytettyä. Ajankohtaiset asiat ja uutiset kiinnostavat, samoin kuin psykologia ja filosofia ovat jatkuvia mielenkiinnon aiheita. 

Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on asia, johon yhteiskunnassa kannattaa panostaa, mm. työhyvinvointi ja hyvä johtaminen työpaikoilla sisältyvät tähän. Samoin kaikille saatavilla olevat matalan kynnyksen palvelut, jotka edesauttavat terveyttä ja hyvinvointia eri ikäkausina. Näihin kuuluvat niin liikunta, kirjasto kuin kulttuurikin muiden muassa. Kuntalaisten fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä on tärkeää huolehtia, koska jos halutaan tuottavuutta ja sitä paljon hoettua elinvoimaa, niin niiden juuret juontavat juuri näihin hyvinvoinnin satsauksiin. Usein vielä nykypäivänäkin unohtuu se tosiasia, että ihmisten hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta. Täytyy pitää myös mielessä,  että hyvinvointia edistävien palvelujen hinnat eivät saa muodostua esteeksi niiden käytölle.

Kotikuntamme luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen olisi ehdottoman tärkeää nykyistä huomattavasti laajemmin. Kuusamon eri kulmilla on erittäin arvokkaita luontokohteita, eivätkä kaivokset missään tapauksessa sovellu esimerkiksi Etelä-Kuusamon alueelle, jossa sijaitsevat mittaamattoman arvokkaat vanhojen metsien suojelualueet, varsinainen Erämaa Kuusamo. Kaivokset eivät voi tulla näille alueille yhtään sen enempää kuin Pohjois-Kuusamoonkaan. Olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä, ettemme tuhoa heidän oikeuttaan nauttia samoista luonnon antimista ja luonnon antamasta virkistyksestä, joista heitä aiemmat sukupolvetkin ovat saaneet nauttia. Kylmä fakta on se, että luonnon ja ihmisen kannalta turvallista kaivosta ei ole olemassakaan. Mahdollinen lyhytaikainen rahallinen hyöty, joka kaivoksista tälle paikkakunnalle ehkä saataisiin, on täysin mitätön kun sitä verrataan sukupolvien ketjuun ja katsotaan asiaa laajemmasta ja vastuullisemmasta perspektiivistä. Tämä cree-intiaanien ennustus kuvaa mielestäni hyvin tätä asiaa:

”Kun viimeinenkin puu

on kaadettu

ja viimeinenkin joki

on saastutettu

ja kun viimeinen kala

on pyydystetty,

niin silloin vasta

ihminen ymmärtää,

että rahaa ei voi syödä.

Maa ei kuulu

sinulle.

Sinä kuulut

maalle.”

Minulle on hyvin tärkeää, että meidät kaikki ihmiset hyväksytään sellaisina kuin me olemme ja kohdataan tasa-arvoisesti ominaisuuksistamme riippumatta. Mielestäni avoin keskustelukulttuuri sekä erilaisten mielipiteiden kuunteleminen ja hyväksyminen ovat demokratian ydintä. Tässä asiassa taitaa Kuusamossa yleisesti ja Kuusamon päättävissä elimissä olla vielä paljon työmaata tehtävänä, että päästäisiin kipuamaan edes perustasolle, laadukkaasta dialogista puhumattakaan.

”Sekä hyvinvoinnin että terveyden edistäminen kuuluvat kunnan tehtäviin. Asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta, koska fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivat ihmiset luovat kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä.”